sunnuntai 30. elokuuta 2015

Loppuloma - loppu loma.

Loppuaika lomasta kiisi pikajunan lailla. Ja vauhtisokeuden jälkeen tietenkin oli aika äkkipysäyksen. Siitä huolimatta tai johtuen, en tännekään ole jout(a/u)nut kirjoitella.

Käväisin huoltamassa auton jarrut kuntoon. Tai luulin niin tekeväni odotellessani kolme tuntia autoa huollosta. Oikeastihan homma meni niin, että sain kulutettua rahaa huoltoon euron vähemmän kuin  saamani kustannusarvion verran -ja sain kehotuksen tuoda auton takaisin asap! Vielä pitäisi satsata viisinkertainen summa lisää jotta jarrut saataisiin oikeasti kuntoon. Hip!

Viipurissa pyörähdin viemässä peräkontillisen (siis tietenkin vain 30kg) vaatetta Pietari Paavalin kirkkoon. Samalla reissulla näin varsinaisen ökyauton -kultakalvoin päällystetyn Hondan. Kivastihan tuo auringonvalossa kiilteli. Kävin samalla keikalla katsomassa Haminanporttia ja kiipeilin muutaman tunnin Monrepos-puiston kallioilla ja poluilla.

Paikan päällä huomasin olevani Viipurissa juuri Viipuripäivän aikaan. Lenininpuistossa (Torkkelinpuisto) oli jos jonkinlaista kojua, torimyyjää ja performanssia. Kauppatorilla oli vieri vieressä pomppulinnoja, raketinheittimiä ja mahdollisuus kuvauttaa itsensä sotasopa päällä konetuliase kädessä. (Kuulin jälkikäteen, että ensimmäistä kertaa oli asevoimat näin näkyvästi edustettuina.)  Ihmisiä oli liikkeellä ja illalla olisi ollut konsertteja ja ilotulitusta, mutta siihen aikaan olin jo kotona.



Pietari-Paavalin kirkko

Kulta-Honda

Haminan portti

Taikametsää

Monrepos-puiston rantamilla

Väinämöisen mailla

Hätä keinot keksii

Geenimanipuloitu kahvipapu

Viipuripäivän intiaanishow

Imagonrakennusta

Pomppulinnat rivissä

Omassa kuplassaan on hyvä olla


Ehdinpä loman aikana jutella moskovalaisen sotilaankin kanssa sodasta, rauhasta, Venäjästä, Amerikasta ja Suomesta. Yhteistä kieltä ei ollut, mutta ymmärrystä sitäkin enemmän. Pääsin myös yllättämään erään herrasmiehen, joka oli täysin varma ensin siitä, että olen maahanmuuttaja jostain arabimaista ja sitten siitä, että ellen ole, niin jompikumpi vanhemmistani on. Jaa-a, ajatteluun täytyy olla syynä rauhallinen luonteenlaatuni tai nenäni.

Pakollinen pysähdys ja rauhoittuminen iski sitten polven kipeydyttyä. Viikko meni lähes istuessa ja maatessa. Mitä lie... Punainen oli polvi -ja kipeä. Lääkäriäkin kävin katsomassa. Kela tarjosi matkan koulubussissa. Iso kiitos.


Pattipolvi

Koulukyytiä testaamassa.

Loma loppuu ja syksy alkaa. Sen tietää siitä, että kyläkauppa sulkee ovensa tältä kesältä ja kalenteria ovat työkaverit täyttäneet loman aikana. Vastalahjaksi heille valmistin pienen yllätyksen huomiseksi. En kerro vielä, mutta vihjaan sen verran että siihen kuuluu grilli, käristeet, kaalilaatikko ja kivennäisvesi. Ihan kivasti jo tässä iltaa kohden...

Syksyn merkkejä Vuoriniemellä.

Lomanjälkeistä elämää.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti