Eheytymisen tiellä.

Olen pitänyt tätä sisälläni vuosikaudet. Minusta on tuntunut, etten voisi puhua tästä kenenkään kanssa. Mutta eilen illalla A2 kannabisillan jälkeen rohkaistuin kertomaan rakkaalle vaimolleni Katille tästä. Se tuntui aluksi tosi vaikealta ja pahalta, mutta kaikki menikin ihan hyvin. Hän kuunteli, yritti ymmärtääkin. Ennenkaikkea: hän hyväksyi minut ja rakastaa minua edelleen. Kati rohkaisi minua tulemaan esiin tässä asiassa ja kertomaan sen muillekin. Vasta sen jälkeen todellinen eheytyminen voisi alkaa.

Ensimmäiset kokemukset ja kokeiluni alkoivat jo lapsena. Kotoa mallioppimisen myötävaikutuksella, isäni käyttäytymistä ja tekemisiä seuraten ja matkien. Kouluaikoina menin lähinnä muiden mukana, kunnes ajauduin kaveriporukkaan, jonka kanssa ajoittain useita kertoja viikossakin tuli kokeiltua. Ja aika nopeasti -vaarallisenkin nopeasti kokeilu vaihtui viihteelliseksi, lähes harrastukseksi. 

Sittemmin sain tilanteen mielestäni hallintaani. Ylä-aste- ja lukioaikana ei enää voinut puhua harrastuksesta, vain satunnaisesta -yhä vähemmän aikaani vievästä viihteestä. Lukion jälkeen lopetin käytännöllisesti katsoen kokonaan.

Opiskeluaikoina Luther-opistossa Järvenpäässä tapahtui käänne. Muistan sen tapahtuman, mutta en enää päivämäärää. Vuosikurssimme oli kokoontunut Taivalkosken Siirajärvelle partionjohtajakoulutukseen. Jotenkin vain ajauduin -ehkä pienen -en nyt sano painostuksen, mutta rohkaisun jälkeen kokeilemaan jälleen. Huomasin, miten helppoa on vieläkin ajautua tuohon jamaan. Silloin tosin latasin kannettavakseni heti liian suuren kuorman ja törmäsin kirjaimellisesti päin puuta. Siitä toivuttuani tein päätöksen: Ei koskaan enää! 

Nyt elän päivän kerrallaan. Toistaiseksi päätös on pitänyt. Suksia en ole jalkaani sen koomin laittanut. Murtomaahiihto sai jäädä.

Ilmestys!

Ajoittain uutisoidaan Jeesuksen ja Marian ilmestyneen milloin minnekin. Viimeksi taisi kevättalvella Jeesus ilmestyä kuorma-auton perään.  Paahtoleivässäkin hän kuuluu vierailleen.  Tänään Jeesus on ilmestynyt punkaharjulaismiehen puseroon. Tilanne on ollut samaan aikaan sekä hämmästyttävä, että rauhoittava. Iltapäivälehtikamaa ilmestys ei kuitenkaan ole, sillä punkaharjulaismies ja Jeesus ovat toisilleen tuttuja jo vuosien takaa.

Punkaharjulaismies hämmästyi säikähtäen

Jeesuksen ilmestyessä hänen paitaansa.

Taas joutuu armas aika.

Koululaiset läksyjään puurtaa koko vuoden kouluissaan.
Ja kesän ekana lauantaina rientää lomalle innoissaan.
Kaikki oppilaat silloin todistukset saa.
Vaan yksi seikka heitä huolettaa:

Jollei kevätjuhlassa ole suvivirttä,
voiko kesäloma tullakaan?
Pian ei jäätelö samalta maistukaan.
Uimarannatkaan ei jaksa kiinnostaa.
Jollei kevätjuhlassa ole suvivirttä,
maakuntalauluko lauletaan vaan?
Vaiko ihan kylmästi vain hiljaa kätellään
ja hyvät kesät toivotetaan?

Mutta naapurin pieni Ville
oivan aatteen keksikin.
Jospa kerrottais kaikille niille
joita suvivirsi loukata vois.
Että pakko ei ole kenenkään
laulaa suvivirttä ollenkaan.
Ihan hyvin voi hiljaa kuunnella vaan.
Siitä penkistä paikaltaan.

Avaimet käteen!

Talopaketteja on jo pitkään myyty menestyksekkäästi "avaimet käteen" -periaatteella.

Osuuspankki on laajentanut ajattelua myös pankkipalveluihin, kuten oheinen video osoittaa.

Enää ei tarvitse kylminä talviöinä värjötellä automaatilla rahaa nostaessaan.  Uusi "Avaimet käteen - rahat lompakkoon" -palvelussa voit kävellä kätevästi hakemaan rahaa sisätiloista.

Voi meitä maalaisjuntteja!

Oon tästä asiasta vaahdonnut aiemminkin. Mutta taas sain lisää vettä myllyyni kun kävin viemässä purkkeja, purnukoita ja tölkkejä keräyslaatikkoon. Ihan sama meno jatkuu. (Sillä erotuksella, että kauppias ei enää heitä laatikoitaan metsään. Kaupankäynti loppui nimittäin syksyllä. Tosin viime kaudesta hangen alla on laatikkoröykkiö joka jostain syystä jäi polttamatta viime kesänä...) Lasinkeräyslaatikon pohjalla  tällä kertaa muovipussillinen peltipurkkeja! Luultavasti viereisen laatikon kannen nostaminen on ollut liian työlästä. Onhan siihen matkaakin lasinkeräyslaatikon reunasta kokonaiset 7cm. Metallikeräysastia piti sisällään metallin lisäksi pari muovista pöytälamppua ja sähkövatkaimen -unohtamatta tietenkään niitä jokakodin normiroskiksen sisälmyksiä.

Kyllä se niin taitaa olla, että me maalaiset ihan itse pidämme yllä tätä maalaisjuntti -asennoitumista.
No, huomenna olen minäkin jo kaupunkilainen. Joskohan me kaupunkilaiset sitten jo osaisimme tämän kierrätyksenkin hoitaa vähän asiallisemmin, onhan kuitenkin kohta jo vuosi 2013 ja aika kauan on jo harjoiteltu...  Mutta pahoin pelkään että tässä(kään) asiassa tuskin mikään muuttuu.

tyky-kuoro

Kävipä niinkin, että tyky-reissulla lausuttiin seurakuntamme työntekijöiden kuoron syntysanat. Ja koska elämä on ja tekevälle sattuu, niin suuren maailman meiningin mukaan live-taltiointia pukkaa ilmoille. Siltä varalta, että sattuisi käymään niin, että keikkakutsuja ei rupea tippumaan, päätimme varmuuden vuoksi tehdä live-taltioinnin heti ensimmäisellä -ja toistaiseksi siis ainoalla keikallamme. Video ilmestyy vielä ennen vuoden vaihdetta Punkaharjun seurakunnan nettisivuilla. Mutta koska odottavan aika on pitkä, on odotusajan jännitystä lievitetty julkaisemalla -edelleen suuren maailman meiningin mukaan- ennakkotraileri tulevasta live-taltioinnista. Sen voit katsoa vaikka tässä ja nyt.

 

Viitaten jälleen edelliseen...

 

Niinpä niin...