sunnuntai 5. elokuuta 2012

Passiiviurheilulomavamma

"Urheilija ei tervettä päivää näe" sanotaan vanhassa viisaudessa. Olen aina ajatellut olevani tuota taustaa vasten turvassa, mutta vielä mitä. Kärsin nimittäin parhaillani tuskallisesta urheiluvammasta. Nivelethän ne erityisesti ovat urheilua harrastaessa kovilla.  

Ihan omakohtaisen karvaasti sain kokea tämän jäädessäni maanantaina passiiviurheilulomalle. Passiiviurheilua olen harrastanut kuluneella viikolla seuraten televisioituja Lontoon piirinmestaruuskisoja. Olen passiiviharrastanut tähän mennessä beachvolleyta, jalkapalloa, jousiammuntaa, judoa, koripalloa, käsipalloa, kävelyä, lentopalloa, miekkailua, pikajuoksua, pituushyppyä, purjehdusta, pöytätennistä, ratsastusta, sulkapalloa, tennistä, uintia, voimistelua sekä 7-ottelua. 

Parhaani lähdin yrittämään ja katsotaan nyt mihin se riittää. Toistaiseksi vielä on jäänyt väliin toinen mokoma lajeja. Kyynärsauvoilla nilkuttava nivelvammasta kärsivä passiiviurheilija ei vain ole nyt pystynyt kykenemään tämän enempään. Lomaa on kuitenkin vielä jäljellä -kuten on kisojakin, joten eiköhän tässä vielä jokunen laji selätetä.

Ai niin, se vamma.  Se iski kisojen avajaispäivää edeltävänä yönä ukkovarpaaseen ja on nähtävästi seurausta liiallisesta etukäteisharjoittelusta passiiviurheilulomaruokavalion suhteen. Vamma ei ole kuitenkaan estänyt Wadaa tekemästä iskujaan. Dopingnäytteitä olen antanut päivittäin paljon keskimääräistä useammin. No, ei se mitään. Kyllä sitä tästä päästä löytyy!  

Se harmittaa, että hyvä etukäteisharjoittelu meni ihan hukkaan. Koko tähänastisen passiiviurheilulomani ruokavalio on koostunut pelkästään puurosta, leivästä, vedestä ja kahvista. 

Passiiviurheilunivelvamma


4 kommenttia:

  1. Voi,kun nyt et olisi laittanut tänne tuota valokuvaa pipistä varpaastasi!Äitillä"ottaa ihan syrämmehen",kun tuota kattelen.On kipeän näköinen.

    VastaaPoista
  2. Ja tuntuukin ihan siltä, miltä näyttää.

    VastaaPoista
  3. Entä jos me passiivit ja aktiivipassiivit ynnä ablatiivi tai mikä se olikaan, yhdistettäisiin jälleen, ei sentään toisiamme, vaan voimamme? Ilmoittaudutaan passiivisesti suorittamaan parakisoihin tätä minkä parhaiten osaamme: hukata tilaisuutemme ja olemalla väärässä paikassa oikeaan aikaan? Todennäköisesti myöhästyisimme kuitenkin noista parajutuista, ehkä

    T. Tiedätte kyllä kertomattakin

    VastaaPoista
  4. Se me tehkäämmekin, onhan meillä kuitenkin vielä oikeat jalat suht toiminnassa kummallakin. Kyllä ne vasurit siellä perässä raahautuu!

    VastaaPoista