Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaalit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vaalit. Näytä kaikki tekstit

tiistai 30. elokuuta 2011

Olen käytettävissä.



Tilanne on minusta riippumattomista syistä ajautunut siihen pisteeseen, että keskustan on lähes mahdotonta nimetä edustajaansa presidenttikilpaan. Paavo Väyrynen ei keskustalle kelpaa, vaikka kaikki muut vähänkään varteenotettavat vaihtoehtoiset ehdokkaat kilvan kieltäytyvät kunniasta. Näin tekevät niin puolueen sisällä näkyvästi vaikutusvaltaiset henkilöt, kuin puolueen ulkopuoleltakin haalitut kandidaattikandidaatit.

Perusteellisen harkinnan jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että olen käytettävissä keskustan presidenttiehdokkaaksi. Olen pohtinut ehdokkuutta kaikella vakavuudella.

Kantani ei vielä ole keskustan johdon tiedossa. Puheenjohtaja Mari Kiviniemelle en kertonut kantaani edes 3. elokuuta, kun hän vieraili Lapualla. Tämä lähinnä siksi, että itse en silloin ollut Lapualla, vaan olin vierailulla Viipurissa. Suhteet Venäjälle päin on siis kunnossa. Kuten tottakai Lapuallekin -vanhana pohojalaasena.

En ole aiemmin kertonut kantaani julkisuuteen, koska monet arvostamani kansalaiset ovat vedonneet, että vielä harkitsisin asiaa. En välttämättä arvosta heitä enää yhtä korkealle. Siitä johtuen ja ehkä jopa osaksi sen vuoksikin olen nyt päättänyt astua esiin tässä asiassa.

Olen löytämässä itsestäni palavan innostuksen, jota vaativa kisa vaatii. Voin tässä myös paljastaa lähipiirini suhtautuneen ehdokkuuteen varovaisen välinpitämättömästi.

Päätös oli lopulta vaikea. Olen kokenut suurena tunnustuksena omalle työlleni sen, että valtava joukko punkaharjulaisia on vastustanut lähtöäni presidenttiehdokkaaksi.

Koen olevani tavallaan keskellä molempi parempi -tilannetta. Nyt kun olen asettumassa ehdolle keskustan esivaaliin niin saadaan asialle piste, eikä enää tarvitse joka päivä lukea lehdestä kuka tänään on päättänyt olla osallistumatta esivaaliin. Jos tulen valituksi keskustan presidenttiehdokkaaksi, tulen tekemään kaikkeni, että minut myös tasavallan presidentiksi valitaan. Jos taas en tule valituksi tarkoittaa se sitä että Paavo Väyrynen tulee valituksi ja tiedän hänen tekevän kaikkensa että hänet myös tasavallan presidentiksi valitaan. Jos näin käy, toivon hänen kutsuvan minut presidentinlinnaan itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Onhan hänen presidenttiytensä toteutuessaan aika paljolti minun ansiotani. Sillä ei kai nyt keskustassakaan niin hulluja olla, että ihan kuka tahansa muu kuin Väyrynen kelpaa?? Enhän minä kuulu edes puolueeseen!

Vaikka eipä silti, olisi minulla vaalirahoituskin kunnossa, kun Google ystävällisesti lähestyi kampanjaani rahoitusmielessä, joten kai tuo puolueen jäsenyys on ihan pikkupulma vain..



tiistai 12. huhtikuuta 2011

Vaalirauha tiessään Vuoriniemelläkin!

Ei saanut viesti toivotunlaista vastakaikua.

Vaaliviha ja vaalirauha ovat kaksi sanaa, jotka ovat toistuneet parin viime päivän aikana -ja ihan aiheesta. Vaalimainoksia on töhritty, niitä on rikottu, niiden päälle on liimattu uusia, kulkuneuvoihin on kohdistettu ilkivaltaa ja onpa jopa ehdokkaita kohtaan oltu väkivaltaisia. Mitäs jos kuitenkin otettaisiin järki käteen ja vaikutettaisiin siellä vaaliuurnilla? Siellä, missä oikeasti voi vaikuttaa.

Nyt on vaalirauha tiessään Vuoriniemelläkin. Joku umpiluupää oli saanut kuningasidean olla näkyvästi eri mieltä keskustan sloganin kanssa ja näyttää sen koko Vuoriniemelle. (Ellei sitten kyseessä ollut tuulenpuuska, joka sopivasti osui juuri siihen kohtaan, mistä oli niitti unohtunut..)

Tällaasta laiskahkoa pohojalaasta ihimetyttää pikkuusen se ylenpalttisen suuri laiskuus ja välinpitämättömyys, jota Keskustapuolueen Etelä-Savon/Itä-Savon piiritoimistossa on osoitettu vaalimainoksia kyhätessä. Olisiko se nyt ollut suuri vaiva ottaa edellisten vaalien juliste alta pois. (Varsinkin kun iskulauseena käytetään tuota "sopimalla - repimällä" -sanaparia) Nyt sattui ikäänkuin omaan nilkkaan. Vuoriniemellä keskustaa äänestävien äänet menevät nyt vihreille, stp:lle ja muutos 2011:lle. (Mikäli siis äänestetään numeroiden, eikä pärstäkertoimen mukaan..) Ehdokaslista nimittäin näyttää olevan vuoden 2007 eduskuntavaalien ajalta.


Edit: Keskustapuolueen Itä-Savon piiritoimistosta saamani em@ilin mukaan jokainen kunnallisjärjestö vastaa alueensa mainosten levittämisestä, ei piiritoimisto. Kirjattaneen tämä tähän oikaisuksi. Kieltämättä aikamoinen savotta tuo olisikin. Piiritoimistossa työskentelee tällä hetkellä vain yksi työntekijä.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista

Kyllä nyt kelpaa! Jokapuolelta kuuluu toinen toistaankin hienompia lauseita, sloganeita ja lupauksia. Luvataan tehdä Suomesta maailman paras maa perheille ja suomalaisesta työelämästä maailman parasta. Nuoria ei päästetä tippumaan koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Itämeri ja järvet puhdistetaan. Terveydenhuolto luvataan järjestää työterveyshuollon tasoiseksi kaikille. Maaseudun yrittäjien esteitä puretaan. Perusturvaksi luvataan 750€/kk ja minimipalkaksi 1500€/kk. Elintarvikkeiden arvonlisäverokin luvataan poistaa. Suomeen luvataan täystyöllisyys ja koko maa pysyy asuttuna. Suomesta luodaan eläinsuojelun mallimaa. Anonyymiä viestintää internetissä ei rajoiteta ja kehitysmaiden velatkin annetaan anteeksi.

Paljon muutakin saan äänestäjänä odottaa ääntäni vastaan saavani. Mutta ketä sitä sitten näistä äänestäisi? Ansaitseeko ääneni mieluummin se, joka lupaa kuun taivaalta, vai se joka lupaa jotain ihan muuta?

Siksikin on vielä haastavaa tämä pohtiminen, että pitäisi natsata sekä ehdokas että taustayhteisönsä, kun molemmille se arvokas ääneni menee. Vähemmällä pohtimisella pääsisi jos voisi antaa äänensä pelkästään joko ehdokkaalle tai puolueelle. Ihan tolkullisia ehdokkaita on jostain kumman syystä päättänyt valita puoluekannakseen jotain, jota juuri nyt en haluaisi olla tukemassa. Voi, minkä ovat tehneet. Toisaalta -sehän ei ole heidän ongelmansa, vaan yksinomaan minun.

Etelä-Savossa ehdokkaita on asettanut 14 puoluetta. Ehdokkaita on yhteensä 94. Enköhän minäkin sieltä sen omani löydä. Tuossa yläpuolella otsikon alla on näiden neljäntoista puolueen lupauksia. Pitääpä kohta lukaista ne uudestaan ja yrittää muistaa, mikä oli kenenkin. Pystynköhän? Epäilen etten.

Toistaiseksi näistä neljästätoista itseäni on lähestyneet työpaikalla kristillisdemokraatit ja kotiin asti infoa ovat lähettäneet perussuomalaiset ja keskusta. Keskustan ehdokkaat tulivat pääministerin johdolla myös ihan kuvien kanssa ihasteltavaksi tuohon tienvarteen. Lisää lähestymisiä on varmasti odotettavissa lähipäivinä.

Mutta yksi on ainakin varmaa. RKP:ta en äänestä. Sitä kun ei täällä Etelä-Savossa voi äänestää. On tämä seutu niin kaukana rannikosta kuitenkin.Näin pohjanmaalta tulleena tuntuu kuin jotain puuttuisi.

Yhtä ihmettelen vielä. Sitten en enää mitään: Joka puolueella on (omasta mielestään ainakin) hienoja ja yleviä lupauksia ja tavoitteita. Miksi niiden korostamisen ja esilläpitämisen sijaan aikaa käytetään toisten ajatusten mollaamiseen, vähättelyyn -vääristämiseenkin? Luulisi, että olisi hienompaa saada ihmiset puolelleen omien tavoitteiden myötä, kun toisten tavoitteiden mitätöinnin kautta. Vaan minähän en kylläkään tästäkään mitään tiedä, kun en ole ymmärtänyt politiikasta kiinnostua tarpeeksi. Herraa hyvää kiittäkää, iloiten ylistäkää -tästäkin syystä.