Punkaharjulaisautoilija yllätti talven.

Punkaharjulaismies yllätti talven vaihtamalla kesärenkaat talvirenkaisiin jo ennen lumen tuloa.

Punkaharjun Vuoriniemen kylässä asuva mieshenkilö yllätti talven tänään torstaina vaihtamalla autoonsa nastarenkaat jo ennen ensilumen satamista. Poikkeuksellisella uroteollaan hän haluaa herättää eteläsuomalaiset autoilijat, jotka talvi pääsee yllättämään vuosi vuodelta.

"Olen hieman huolissani eteläsuomalaisista autoilijoista. Talvi tuntuu yllättävän heidät joka vuosi. Itsellänikin on tuttuja eteläsuomessa. Talvi tulee sinne eteläänkin joka vuosi kesää seuraavan syksyn jälkeen. Talvirenkaat kannattaa vaihtaa autoon heti, kun  ilmassa alkaa olla alkavan talven merkkejä." 

Itse mies käyttää havainnointivälineinään omaa kehoaan, sekä lämpömittaria. "Kun pukeutuu kesäisesti ja huomaa ulkona ollessaan hieman palelevansa, on korkea aika ruveta tuijottamaan lämpömittaria ja tutkailemaan aamuisin miltä auto näyttää. Ei myöskään pidä unohtaa pukeutua lämpimämmin" mies selittää havainnointitapojaan. 

Tämä on ilmiselvä alkavan talven merkki. Kun autossa näkyy 

ensimmäisiä merkkejä siitä, että lämpötila lähenee nollaa 

on aika vaihtaa talvirenkaisiin.

Punkaharjun seurakunnassa nuorisotyönohjaajana työskentelevä 42-vuotias mies ei vaatimattomuuttaan halua nimeään julkisuuteen uroteostaan huolimatta. "Rouva se meillä yleensä nämä kumien laittamiset huolehtii." Vaimon nykyään asuessa viikot perheen kaupunkiasunnossa päätti mies yllättää talven ohella myös vaimonsa. "Ei sitä kesäkumilla viitsi enää jyrryyttää liukkailla" -mies toteaa.

Topi-koira tarkistaa pulttien kiinnitykset.

Teksti: ZTT/Juha Hakala

Kuvat: Juha Hakala

Huoltokirja päivitetty.

Tulppien kanssa oli ongelmia, mutta nyt on huollot tehty, kone käy ja kukkuu taas!

Arjen luksusta.

Päivän asusteena sukkanauha, joka tuo rohkean ennakkoluulottoman säväyksen pastellisävyisen kerraston rinnalle.

Sorsamettällä.

Mitenköhän nämäkin laskut saisi maksettua?

Posti toi tänään kirjekuoren, joka sisälsi laskun. No, näitähän riittää yleensäkin, mutta kyseisen laskun loppusumma oli miinusmerkkinen. Laskussa oli asianmukaisesti merkitty maksaja (minä), saaja (laskuttaja -ihan oikea taho ja oikeasta asiasta), tilinumerot, viitenumero ja eräpäivä. 

Mutta tuo summa! Käyköhän tässä niin, että jos maksan laskun nettipankissa, niin kahden pankkipäivän jälkeen tililleni ilmestyy kyseinen summa? Taidan kuitenkin jättää maksamatta ja odotan perintäkirjettä, josko laskusta olisi vähennetty vielä perintäkulutkin...

Outo lasku

Toinenkin oudohko laskunmaksuun liittyvä tilanne on päivääni sisältynyt. Huomasin nimittäin jokin aika sitten, että eipä ole hetkeen kuulunut laskua eräästä osamaksusopimuksesta. Ensin ajattelin ehkä jo maksaneeni sen loppuun, mutta kalenterin äärellä pohtiminen tuotti toisenlaisen aatoksen ja otin yhteyttä kyseiseen laskuttajaan. Sieltä sain kuulla koko loppulaskun joutuneen perintään maksamattomien laskuerien vuoksi ja kehoituksen sopia perintätoimiston kanssa laskunmaksuun liittyvistä yksityiskohdista. Kummastelin sitä, että laskuja kyseisistä eristä  -saati sitten niiden perinnästä en ole saanut. 

Tiedustellessani asiaa perintätoimistosta kävi ilmi, että siellä ei tiedetty koko asiasta yhtään mitään. Nyt sitten kummastelemme miksi lasku on lähetetty perintään, miksi se ei ole sinne päätynyt ja sitä, miksi en ole saanut laskuja, jotta olisin voinut ne maksaa. Laskuttajayrityksestä pyysivät tiedustelemaan postista, miksi laskut eivät ole tulleet perille. Kerroin muita laskuja kyllä tulevan ihan liiankin kanssa ja epäileväni vahvasti teoriaa siitä, että posti jättäisi jakamatta vain yhden tietyn lähettäjän kirjeet. 

Nooo... eiköhän sieltä kohta löydy laskujakin lähetettäväksi, kun ei kerran perintätoimisto niitä ole lähettämässä. Ehkä jo loppuviikosta...

Usko tai älä: Ketsuppi oli vasta alkusoittoa!

Some pullisteli viime viikonloppuna, kun  ihmisten tajuntaan räjähdysmäisellä voimalla iski Foodbeast-sivustolla esitelty oikea tapa käyttää pikaruokapaikkojen ketsuppikuppeja.
Ihmiset muodostivat pienimuotoisia ryntäyksiä pikaruokapaikkoihin testaamaan omin kätösin, onko oma turvallinen ketsupinnauttimistyyli tosiaan väärä. Pikaruokaketjut eivät tietenkään -kotoista Hesburgeriamme lukuunottamatta (siellä asiakkaita on jopa opastettu oikeille tavoille.) - ole kertoneet asiakkaille asian oikeaa laitaa. Mahtuuhan kuppiin oikeaoppisesti käytettynä reilusti tuplaten ketsuppia.  Luulenpa, että tässä käy vielä niin, että pikapuolin hampurilaisaterioihin tulee kymmenen sentin hinnankorotus ketsupin menekin kolminkertaistuttua.

Mutta tässä ei todellakaan ole vielä kaikki. Kävi nimittäin niinkin, että käväisin tänään  tätitohtorin luona  näyttämässä jalkaani ihan Savonlinnassa asti. Savonlinnassa siksi, että sattuneesta syystä  Punkaharjulla lääkäri on tavattavissa vasta syyskuussa.

Mutta asiaan siis. Tuossa ei todellakaan ollut vielä kaikki. Tätitohtorin määrättyä hevoskuurin buranaa lähdin nauttimaan kupposen kuumaa kahvia Savonlinnan ABC:lle.  Siellä oli samaan aikaa kolme nuorta naista syömässä burgeraterioitaan ja kovaan ääneen -tottakai, viikon puheenaihe kun on - meuhkasivat siitä, kuinka ovat aina käyttäneet ketsuppikuppia väärin.

Tässä kohua herättäneet ketsuppikupposet

Samassa kävi kuten arvata saattaa: Ison miehen pieneen mieleen pääsi karkaamaan ajatus siitä, että entäpä jos onkin niin, että tämä asia ei rajoitu pelkkiin ketsuppikuppeihin. Mitä muuta en ole ymmärtänyt tehdä oikein? Mitä olen syönyt väärin ja miten kauan? Hetken katseltuani ympärilleni huomasin sen. Ketsupin lisäksi syömme myös ranskalaisia ihan väärin. Ranskanperuna-annospussi toimii ihan samalla tavalla kuin ketsuppikuppikin!! Olemmeko olleet oikeutettuja isompiin ranskalaisiin koko tämän ajan??

Väärin                                  Oikein

Tämän asian tajuamisen jälkeen pelko iski takaraivoon. Entä pizzalaatikot? Mahtuisiko pizzalaatikkoon sittenkin isompi pizza?  Tämä pohdinta jäi kesken, sillä se aiheutti minulle suunnattoman päänsäryn. Niinpä kävelin samassa kiinteistössä sijaitsevaan Savon Apteekkiin ostamaan buranaa lääkärin määräyksestä sekä äsken alkaneeseen päänsärkyyn.  Ja arvatahan jo saattaakin, että olen myös syönyt buranaa ihan väärin.

Passiiviurheilulomavamma

"Urheilija ei tervettä päivää näe" sanotaan vanhassa viisaudessa. Olen aina ajatellut olevani tuota taustaa vasten turvassa, mutta vielä mitä. Kärsin nimittäin parhaillani tuskallisesta urheiluvammasta. Nivelethän ne erityisesti ovat urheilua harrastaessa kovilla.  

Ihan omakohtaisen karvaasti sain kokea tämän jäädessäni maanantaina passiiviurheilulomalle. Passiiviurheilua olen harrastanut kuluneella viikolla seuraten televisioituja Lontoon piirinmestaruuskisoja. Olen passiiviharrastanut tähän mennessä beachvolleyta, jalkapalloa, jousiammuntaa, judoa, koripalloa, käsipalloa, kävelyä, lentopalloa, miekkailua, pikajuoksua, pituushyppyä, purjehdusta, pöytätennistä, ratsastusta, sulkapalloa, tennistä, uintia, voimistelua sekä 7-ottelua. 

Parhaani lähdin yrittämään ja katsotaan nyt mihin se riittää. Toistaiseksi vielä on jäänyt väliin toinen mokoma lajeja. Kyynärsauvoilla nilkuttava nivelvammasta kärsivä passiiviurheilija ei vain ole nyt pystynyt kykenemään tämän enempään. Lomaa on kuitenkin vielä jäljellä -kuten on kisojakin, joten eiköhän tässä vielä jokunen laji selätetä.

Ai niin, se vamma.  Se iski kisojen avajaispäivää edeltävänä yönä ukkovarpaaseen ja on nähtävästi seurausta liiallisesta etukäteisharjoittelusta passiiviurheilulomaruokavalion suhteen. Vamma ei ole kuitenkaan estänyt Wadaa tekemästä iskujaan. Dopingnäytteitä olen antanut päivittäin paljon keskimääräistä useammin. No, ei se mitään. Kyllä sitä tästä päästä löytyy!  

Se harmittaa, että hyvä etukäteisharjoittelu meni ihan hukkaan. Koko tähänastisen passiiviurheilulomani ruokavalio on koostunut pelkästään puurosta, leivästä, vedestä ja kahvista. 

Passiiviurheilunivelvamma